Opaakkipoikaset siis kasvavat hyvää vauhtia. Ensimmäisestä marraskuun poikueesta on kaksi melkein jo normaalin kokoista (näyttäisivät pojilta tässä vaiheessa kummatkin) ja yksi vähän pienempi. Kaksi tulee kasvussa selkeästi vähän jäljessä, mutta kasvavat kuitenkin tasaisesti. Toisesta poikueesta sain laskettua 6 poikasta eilen. Niitä saattaa olla muutama enemmän, mutta näyttäisi taas kerran karsiutuneen aika rajusti. Sinänsä se tuntuu hassulta, kun aikaisemmissa muiden taistojen poikueissa oli suhteellisen helppoa pitää hengissä yli 20 poikasta tässä vaiheessa. Johtuukohan tämä jostain opaakkitaistojen perimästä?
Elokuun poikaset ovat jo isoja, mutta vielä en ole kaikkia poikaehdokkaita eristänyt. Yksi on eristettynä ja kasvattelee eviään. Värinä sillä on vielä marmori vaikka näyttäisi lähestyvän pastellia, kun kaikki tumma näyttää katoavan. Kaunis poika kuitenkin on kyseessä. Pitäisi siis alkaa viritellä rivaria näille muille pojan oloisille, että saisi treenattua sitä taistelutahtoa ja temperamenttia.
Muuten onkin vähän matalasuhdanne akvaarioinnostuksessa. En ole millään jaksanut alkaa mitään kutuja tai tehdä mitään radikaaleja muutoksia. Jopa yhden ison akvaarion myynti on mielessä. Tila kotona alkaa yksinkertaisesti loppua kesken. Se vain on niin vaikeaa oikeasti luopua jostain tankista! ...lisää on aina niin helppoa hankkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti