Tänään katselin taas noita sinimustia poikasia ja turkoosin poikasia. Yksi kolmesta sinimustasta alkaa olla jo ihan hyvän kokoinen ja syö ja kunnon pientä raeruokaa. Kaksi muuta saa vielä Dupla RinS:ää, mutta hyvin maistuu ruoka kaikille. Turkoosista kudusta on muutamia kruunupyrstöjä vilistämässä, mutta kun työkiireet estivät artemiarumban, niin heikoimmat karsiutuivat jo kun siirryin kuivaruokaan.
Nyt tekisi mieli kokeilla kutua jollain Kaiholan poikasella ja sitten noilla opaakeilla, joilla alkaa olla jo ihan riittävästi kokoa "rakkauden" harjoitteluun. Taas tunnuun ahnehtivan liian montaa juttua samaan aikaan, kun on koko kämppä täynnä kaikenlaisia yksiövirityksiä noille kasvaville tyttömäisille pojille, jotka etsivät taistoidentiteettiään, ja tietty niille poikamaisille pojillekin. :-) Pitäisi vain antaa edelliisten kasvaa ensin rauhassa ja sitten vasta ahnehtia lisää.
Ainoa hyvä juttu on, että omastatakaa löytyy nyt sopivia kutupareja ja enemmän on organisoinnista kiinni mitä pareja milloinkin kudettaisi. Yleensä puuttuu joko sopiva poika tai tyttö ja tilalla on vain juuri väärän värisiä vaihtoehtoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti